EU Industry Days 2025 antoi eväitä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen, innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä puhtaampaan ja turvallisempaan tulevaisuuteen
EU Industry Days on Euroopan vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään keskeisiä teollisuuspoliittisia teemoja ja vahvistetaan Euroopan teollista osaamista. Tapahtuman tavoitteena on luoda yhteistyötä monella tasolla ja sektorilla. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 5.–6.6. Rzeszówissa, Puolassa.
Tapahtuma toi lavalle yli 200 puhujaa ja tarjosi 50 inspiroivaa puheenvuoroa teollisuuden edelläkävijäyrityksiltä ja asiantuntijoilta. Tuhannet osallistujat seurasivat ohjelmaa paikan päällä ja verkon välityksellä. Puheenvuoroissa käsiteltiin erityisesti Euroopan kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden merkitystä, vihreää kasvua, innovatiivista teollisuutta sekä turvallisuuden lisäämistä ja riippuvuuksien vähentämistä EU:n teollisuudesta.
Regulaatio ja kustannukset markkinoiden haasteena
Puheenvuoroissa nousi vahvasti esiin tarve luoda puhtaiden teknologioiden edelläkävijämarkkinat. Jotta eurooppalaisista markkinoista saataisiin kilpailukykyisemmät, tulee katseet suunnata toimintaedellytyksiin ja infrastruktuurin kehittämiseen.
Yritystoiminnan kannalta erityisesti korkeat liiketoiminnan kustannukset sekä EU:n regulaatio nostavat kynnystä sijoittaa tuotanto Eurooppaan. Byrokratian helpottamista, säätelyn yksinkertaistamista ja EU-alueen sisäistä yhteistyötä tarvitaan, jotta Eurooppa voi vastata kansainväliseen kilpailuun etenkin Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisten toimijoiden kanssa.
Keskusteluissa korostettiin myös sisämarkkinoiden kehittämistarpeita suhteessa Euroopan kilpailukykyyn sekä resilienssin ja teollisuuden arvoketjujen vahvistamiseen. Esimerkiksi EU:n kauppapolitiikan (trade policy) työkalut eivät välttämättä sovellu sellaisenaan kaikille aloille, vaikka niiden tulisi olla kaikkien hyödynnettävissä.
Vihreä kasvu ja hiilestä irtautuminen edellyttävät pitkäjänteistä kehittämistä
Hiilestä irtautuminen, kiertotalouden nopeuttaminen sekä puhtaan energian lisääminen ovat keskeisiä askelia kohti kestävämpää taloutta. EU tukee tavoitteiden saavuttamista erilaisilla toimilla, kuten puhtaan teollisen kehityksen ohjelmalla (Clean Industrial Deal). Lisäksi yrittäjille on tarjolla lainaa vihreän kasvun toimintojen kehittämiseen.
EU:n tulee koordinoida jäsenmaiden kansallista teollisuuspolitiikkaa sekä strategioita suhteessa vihreään kasvuun. Jotta voidaan rakentaa kestävää ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä, tarvitaan pitkäjänteisesti laadittuja ohjeita ja käytänteitä. Lisäksi kriittisten raaka-aineiden saatavuus on varmistettava ja puhtaiden teknologioiden markkinat turvattava.
Keskusteluissa korostettiin myös klustereiden merkitystä Clean Tech -arvoketjun luomisessa. Jotta verkostoituminen ja tiedonvaihto olisi saumatonta, on klustereiden toimintaa tuettava ja yhteistyöhön eri klustereiden välillä kannustettava.
Paneelikeskustelu EU Defence Industry: Cooperation for a stronger Europe. Panelistit vasemmalta oikealle: Michał Baranowski, Undersecretary of State, Polish Ministry of Economic Development and Technology; Jussi Järvinen, Executive Vice President of Patria Group; Marco Lupo, President, Leonardo Poland; Arkadiusz Bąk, Member of the Management Board of PGZ; Łukasz Malicki, Director of Operations, Czechoslovak Group Poland; Flora Seube, Head of EU Affairs, Eutelsat. Kuva: Janina Ahlqvist
Lupaavat innovaatiot tarvitsevat vahvan kasvualustan
Digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella teollisuus tarvitsee uusia toimintamekanismeja sekä rohkeita investointeja innovaatioihin. Sijoittajien näkökulmasta kestävän liiketoiminnan vahvistuminen tekee Euroopasta erittäin kiinnostavan sijoituskohteen. Lisäksi verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Euroopan markkinat tarjoavat sijoittajille vakaamman ja vähemmän riskialttiin vaihtoehdon.
Jotta Eurooppa voi vahvistaa asemaansa innovaatiotoiminnan keskuksena, tulee Euroopan olla innovaatioille ja alan ammattilaisille houkutteleva ja mahdollistaa startup- ja scale-up-yritysten menestyminen. Erityisesti pitkät sopimusneuvottelut ja rahoituksen puute vaikuttavat merkittävästi siihen, että kasvualustaa lupaaville innovaatioille saatetaan hakea EU-alueen ulkopuolelta.
Euroopan tulee panostaa myös innovaatiotoiminnan ammattilaisiin. Työvoiman osaamisen kehittäminen, tutkimuksen edistäminen sekä yhteistyö niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ovat avainasemassa teollisuuden vahvistamisessa.
Erityisesti tekoälyn kehitys vaatii investointien lisäksi käyttäjien osaamisen kasvattamista, jotta yrityksillä olisi paitsi taitoa käyttää tekoälytuotteita myös tietoa siitä, millä tavoin niiden käyttö hyödyttää yrityksiä liiketoiminnassa.
Teknologioilla yhä suurempi rooli puolustusteollisuudessa
Euroopan turvallisuus sekä puolustusteollisuus korostuivat tämän vuoden teemana. Erityisesti sota Ukrainassa on muuttanut käsitystä turvallisuudesta sekä puolustusteollisuuden merkityksestä. Verrattuna esimerkiksi Naton vaatimuksiin, ei Euroopassa ole panostettu riittävästi puolustusteollisuuteen.
Investoinnit, laaja yhteistyö kaikilla sektoreilla sekä pitkäjänteisesti tehty strategia ovat avainasemassa puolustusvoimien toimintavalmiudessa. Esimerkiksi Ukrainassa talous on kasvanut sotaan liittyvän varustelun vuoksi, mutta talous tarvitsee edelleen investointeja ja tukea. Investoinnit auttavat sekä ylläpitämään toimintoja sodan aikana että nopeuttavat uudelleenrakentamista sodan jälkeen.
Teollisuuden kapasiteetti ja sijainti eivät kuitenkaan yksin riitä varmistamaan puolustusvoimien toimintavalmiutta, vaan myös toimitusketjut on turvattava.
Sota Ukrainassa on osoittanut, että teknologialla on yhä suurempi rooli sodankäynnissä ja uusia innovaatioita tarvitaan myös puolustusteollisuudessa. Sodassa on jo nähty teknologisia läpimurtoja, erityisesti pitkän kantaman dronet. Lisäksi uusia teknologioita testataan reaaliajassa.
Dronet ovat myös erinomainen esimerkki siitä, että uusia ratkaisuja puolustusteollisuuteen saattaa kuitenkin löytyä myös siviiliteollisuudesta. Tällä hetkellä suurin osa iskuista Ukrainassa torjutaan droneilla, ja esimerkiksi vuonna 2024 droneja tarvittiin yli 2,2 miljoonaa kappaletta.
Kauppapolitiikka ja data arvoketjujen apuna
Eurooppalaista teollisuutta haastavat myös erilaiset riippuvuudet muista maista. Eurooppa on teknologisesti riippuvainen erityisesti Yhdysvalloista ja kriittisten raaka-aineiden suhteen Kiinasta. Arvoketjuissa haasteena on myös materiaalien hiilijalanjälki, kuljetusten päästöt, automatisoinnin tarve sekä teollinen kiertotalous.
Euroopassa tulisi panostaa arvoketjujen riskin sietokyvyn parantamiseen. Avuksi tarvitaan sekä toimivaa kauppapolitiikkaa että arvoketjuista kerättyä dataa. Myös tuotteiden suunnittelu tulisi tehdä kiertotalous huomioiden. Lisäksi kriittisten raaka-aineiden saatavuus tulee turvata sekä eurooppalaisen tuotannon että huoltovarmuuden osalta.
Euroopassa hyvä pohja vahvalle taloudelle
EU Industry Days 2025 antoi paljon eväitä tulevaisuuteen. Eri teollisuuden alojen tarve yhteistyöhön korostui puheenvuoroissa, kuten myös puolustusteollisuus. Eurooppa tarvitsee innovaatioita ja vahvoja markkinoita ja niihin tulee panostaa, jotta Euroopan asema innovaatio- ja tuotantokeskuksena vahvistuu. EU:n näkökulmasta tapahtumassa saatu palaute eri toimialoilta ja jäsenmailta on arvokasta.
Tulevaisuudessa alueiden toimijoiden ja asukkaiden sekä teknologian merkitys korostuu. Kun tulevaisuus rakennetaan investoinneilla vihreä kasvu ja arvoketjut huomioiden, tavoitteet esimerkiksi hiilestä irtautumisen suhteen on mahdollista saavuttaa. Vaikka Euroopassa on regulaation ja rahoituksen kaltaisia haasteita, maanosassa on kuitenkin hyvä pohja, jonka päälle rakentaa vahvaa taloutta ja liiketoimintaa.