EU
Gaala logo
Biocluster kartta

Biocluster Finland edistää vihreän kasvun yritys- ja innovaatiotoimintaa.

Biocluster Finland tukee vihreää kasvua ja edistää vähähiilisen liiketoiminnan syntymistä. Klusteriyhteistyö vahvistaa yritysten kilpailukykyä, lisää kiertotaloutta ja resurssiviisautta, vähentää päästöjä ja tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Biocluster Finland toimii Euroopan klusteriverkostossa, välittää tietoa vihreästä siirtymästä sekä lisää yrityksiin kohdistuvaa kehittämistä verkostoyhteistyön kautta. Suomalaiset klusteritoimijat profiloituvat vihreän siirtymän edelläkävijöinä.

Vuosittainen Vihreän siirtymän gaala on kilpailu nuorille kasvuhakuisille yrityksille. Kilpailu nostaa esiin suomalaista osaamista ja kestävän kehityksen yrittäjyyttä. Ympäristöystävällisempi liiketoiminta lisää yritysten kilpailukykyä ja omavaraisuutta.

Bioklusterin sisältöalat

Puhdas energia – Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa.

Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Biomassaa voidaan kuivata ja polttaa sellaisenaan tai siitä voidaan jalostaa polttoainetta, kuten bioetanolia tai biodieseliä. Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Biopolttoaineet edustavat kiertotaloutta silloin, kun niitä tuotetaan eri alojen jätteistä ja sivuvirroista.

Luontoresurssit – Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta, joka turvaa elämän edellytykset maapallolla. Luonnonresursseja ovat esimerkiksi öljy, makea vesi ja viljelysmaa. Luonnonresurssien niukkuus ja niukkuuden jakaminen asettavat globaalin haasteen tulevaisuudessa. Länsimainen elintaso perustuu yhä monimutkaisemmille keskinäisriippuvuuksille ja edullisille ja helposti saataville luonnonresursseille, joiden saatavuus ei ole enää itsestäänselvyys. Luonnonresurssikysymykset ovat myös kansainvälisiä turvallisuuskysymyksiä, joita ilmastonmuutos lisää. Luontoresurssien viisas käyttö ja jalostus korkeamman jalostusasteen tuotteiksi, esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä muovin korvaajana lisäävät uutta yritystoimintaa.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. Arvioiden mukaan ilmastovyöhykkeet voivat siirtyä jopa 500 kilometriä pohjoisemmaksi kuluvan vuosisadan aikana. Uusia kasvi- ja eläinlajeja leviää Suomeen etelästä. Samaan aikaan joitakin kylmään ilmastoon sopeutuneita lajeja voi hävitä Pohjois-Suomesta. Kaupungistuminen ja väestönkasvu vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen.

Kiertotalous – Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.

Kiertotalouteen liittyvät läheisesti muun muassa biotalous, cleantech, jakamistalous, kestävä ruokatalous ja teolliset symbioosit. Kiertotalouden toimintamalleihin kuuluvat muun muassa jätteen ja hukan minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu, jakaminen, liisaus ja vuokraus, korjaaminen ja kunnostaminen, uudelleenkäyttö sekä kierrätys.

Ympäristöystävällisempi liikenne – Toimiva liikennejärjestelmä on Euroopan kilpailukyvyn ja kasvun edellytys. Tärkeimpiä tavoitteita ovat fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ja päästöjen vähentäminen sekä tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen. Tavoitteena on kehittää tehokas, ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä, joka palvelee kansalaisia ja täyttää talouselämän ja yhteiskunnan tarpeet. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus on tärkeä teollisuudenala ja työllistäjä. Maailmanlaajuisen kilpailun jatkuvasti kiristyessä Euroopan täytyy kehittää uusia teknologioita ja ratkaisuja, joilla kilpailukyky voidaan turvata. Samalla etsitään ratkaisuja liikenteen aiheuttamiin ongelmiin: päästöihin, ruuhkiin ja onnettomuuksiin.

Uudet teknologiat ja vähäpäästöinen rakentaminen – Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen rinnalla tulisikin seurata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.

REACT-EU (EAKR A77593) -hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Linkkejä: